Neuletöitä poikineen

Tänään työpäivän jälkeen minulla oli epätavallisen tavallinen päivä. Olen ehtinyt tehdä asioita heti, kun ne ovat mieleen juolahtaneet. Esimerkiksi tämä uuden uutukainen blogini. Olen miettinyt pitkään bloggaamisen aloittamista, ja nyt koin olevani valmis aloittamaan. Jospa blogini innostaisi muitakin kokeilemaan uusia käsitöitä.

Tässä kirjoituksessa on neuleita, jotka olen itse tehnyt.

Harrastan paljon käsitöitä. Viimeaikoina olen enemmän panostanut neulomiseen. Tällä hetkellä minulla on useampi käsityö kesken, joista kiireisimpänä on vielä syntymättömälle pienokaiselle tuleva villapuku ja pojalleni tulevat lapaset. Näistä minulla ei ole vielä kuvia.

Innostun aina kun näen uuden käsityön tai uudet langat. Ideat alkavat raksuttamaan päässäni heti. Haluan oppia uusia tekniikoita, ja haastankin itseäni kokeilemalla uutta. Tässä Novitan Nalle-langasta tehdyt vauvalahja sukat, jotka kesällä tein "Ilomielelle". Raidat syntyi Kukkaketo-langasta.

Harvemmin sitä kuitenkaan tulee tehtyä itselleen mitään neuletyötä. Poikkeuksena on vuosi sitten valmistunut neuleliivi jonka tein itselleni. Olen jopa käyttänytkin sitä :) En löytänyt mieleistä ohjetta mistään, joten päätin vain kokeilla mitä tulee, ja itse olen tyytyväinen lopputulokseen. Aloitin työn sivusaumasta, ja neuloin koko työn yhtenä kappaleena sivuttain. Neuleliivi aukeaa sivusaumasta, joista sen saa kiinni napeilla.
 Ja pitkän etsinnän jälkeenkään en löytänyt kuvaa tästä, tässä kohtaa.

 Novitan lehdessä oli kaunis pitsivillasukka jonka kutominen aloitettiin varpaista, pääsin kantapään tekovaiheeseen asti, kunnes tarkastelin työtäni, ja huomasin, etten osaa tehdä toiseen sukkaan samoja virheitä kun ensimmäiseen, purin sen kokonaan. Tämä ohje on pakko kokeilla ja tehdä uudelleen.

En ole sarjatyöntekijä ollut koskaan. Teen aina inspiraation iskiessä juuri sen mikä sillä hetkellä viehättää itseäni. Teen mielelläni tilauksesta käsitöitä, mutta, yleensä toisen kappaleen tekeminen viivästyy ja hidastuu.

Innostuin Novitan Rose langoista ja niiden keveydestä. Paksuilla puikoilla sai nopeasti aikaiseksi kevyitä ja lämpimiä hartiahuiveja. Teinkin 2 erilaista, ja sain yhden tilauksen, mutta tilaajalla tuli koko ajan vaatimuksia, ettei saisi kutittaa, ei saisi irrota "karvoja" jne, jolloin jo hommaamani lanka ei ollutkaan sopiva hänen tarpeeseena.

Tuolloin aloitettuun valkoiseen huiviin en löydä enää ohjetta, joten se odottelee uutta innostusta. 

Siskoni käyttää paljon pipoja, ja olen lähes joka vuosi kutonut hänelle pipon. Ruutukuvio oli toive, ja sellaisia oli useammalla toteutusvaihtoehdolla. Tässä on Neulekirjasta löytynyt neulosmalli. Laskin silmukkamäärän käsialanäytteen perusteella. Neuloin pitkän tuubin, jonka päättelin ja sen jälkeen ompelin pipon kiinni, taittaen pään kuin maitopurkin. Siitä tuli mukavat laskokset pipoon.

 Halusin kokeilla myös aaltoilevaa neulepinta. Novitan mallissa oli voimakasvärinen kirjava lanka ja tumman harmaa lanka. Minulla oli hieman hempeämpi kirjava lanka ja mustaa lankaa. Kun sain sukan tähän vaiheeseen, totesin etten haluakaan itselleni mustia sukkia. Tein sukat kuitenkin valmiiksi, ja työkaverini saa ne syntymäpäivälahjaksi.

Siksak-kuvion innoittamana aloitin tekemään ystäväni koiralle villatakkia. Sain villatakin kaulusta ja puntteja vaille valmiiksi, jolloin huomasin ettei paita mahdukaan koiran päälle. Joten arvata saattaa, purkasin työn, enkä ole ehtinyt uutta aloittamaan. Väriyhdistelmä oli umielestäni onnistunut. Työn alla on mallina ollut pinkki koiran villapaita, eikä kuulu työhön. Tämän jälkeen tein myös vanhoihin saappaihin uudet varret siksak-neuleella, ja kyllä niillä kelpaa nyt jatkossa marjastaa ja sienestämään. Varsi näyttää paremmalta käytössä alaskäännettynä.

Kirjoneuleitakin olen tehnyt, mutta kuvia on jäänyt ottamatta. Tässä hieman epätarkka kuva sienipiposta. Pienimies ei ollut kuvaustuulella. Samalla teemalla tein sukat pienelle neidille.

  Kummipojalle tekemäni poropipo taisi olla ensimmäinen suurempi kirjoneuletyöni, kuvassa pipo on pienen poikani päässä. Tyttäreni päässä on apinapipo,  joita tein 2 serkkuni pienille pojille.

Ja tässä erään Jyp-fanin syntymäpäivälahjaksi tehdyt "älylapaset".

Tässä vielä koiramme villapaita, joka kutitti koiraparkaa niin paljon, että hän riisuu sen heti tilaisuuden koittaessa.

Joulukortteihinkin olen käyttänyt neuleita. Tässä muutama sydän-neulekokeilu, toisessa liima ei ollut ehtinyt kuivua kuvaushetkellä.

Syksyn pimetessä, mikäs sen mukavampaa kun sytyttää kynttilät ja ottaa kerä lankaa, puikot ja antaa mennä :)